Hajamietteitä Pöljältä: Juho Onni Alexander Roivas – Helsingin punakaartin 2. rykmentti, 2. pataljoona, 4. komppania

torstai 3. syyskuuta 2020

Juho Onni Alexander Roivas – Helsingin punakaartin 2. rykmentti, 2. pataljoona, 4. komppania

Olen jo aiemmin tässä blogissa kertonut Ivar Roivaan vaiheista sisällissodassa 1918. Hänen vanhempi veljensä Juho oli myös punakaartilainen ja sai varsin ankaran tuomion toimistaan sodan aikana.

Juho Onni Alexander Roivas oli syntynyt Pielisjärvellä 5.5. 1892. Viilari Juho oli jo erkaantunut omille teilleen lapsuudenperheestään, joka asui Taalintehtaalla. Viimeisiksi työpaikoikseen hän kertoi valtiorikosoikeuden kuulusteluissa Vesijohtoliike Oy:n ja Elektro Metallurgiska AB:n Vuoksenniskalla ja Mustikkamaan telakan Helsingissä. Hänellä oli Vuoksenniskan työpaikoistaan hyvät työtodistukset.

Punaisten sotilaallisena tavoitteena oli hyökätä sen hallussa olleelta Etelä-Suomen alueelta kohti pohjoista. Yksi hyökkäyssuunta oli Satakunnassa, jossa Porin seutu jäi punaisten haltuun helmikuun alussa. Juho Roivas kuului niihin joukkoihin, joita lähetettiin Satakuntaan vahvistamaan punaisten rintamaa. Hän sanoi kuulusteluissa liittyneensä punakaartiin maaliskuun alussa 1918, muista dokumenteista hänen joukko-osastonsa tarkentuu Helsingin punakaartin 2. rykmentiksi, sen 2. pataljoonaan ja 4. komppaniaan.

Havulinna. A. Ahlström Osakeyhtiö Noormarkun ruukkialue.
Satakunnan Museo

Roivas kertoi kuuluistelussa olleensa vahtimiehenä viikon Helsingissä, mutta sai sitten umpisuolentulehduksen ja oli viikon Marian sairaalassa hoidettavana. Häntä ei leikattu ja Roivas lähetettiin maaliskuun puolivälissä Noormarkkuun. Siellä hän sanoi olleensa ”majavahtina” Havulinnassa ja asuneensa myös päätalossa.[1] Havulinnassa toimi 21.2. 1918 alkaen punaisten esikunta.

Villa Havulinna oli vuorineuvos Walter Ahlströmin ja hänen puolisonsa Lillin asunto. A. Ahlström Osakeyhtiöllä oli laajaa teollista toimintaa Noormarkussa. Punaiset pidättivät Noormarkussa 27 henkilöä, pääasiassa Ahlströmin pääkonttorin johtohenkilöitä. Heistä 16 ammuttiin ns. Koliahteen joukkomurhassa 10.3. 1918.[2]

Juho Roivas kertoi poistuneensa Noormarkusta 30.3.1918. Silloin valkoiset aloittivat hyökkäyksensä Noormarkun kirkonkylään ja Harjukankaan kylään. Taisteluissa kaatui yhteensä 22 valkoista ja punaisia ainakin 50. Osa punaisten ”kaatuneista” lienee antautumisen jälkeen teloitettuja.

Oopperakellari Erottajalla.
Museovirasto

Helsingissä Roivas ei enää omien puheidensa mukaan osallistunut taisteluihin. Kertoi olleensa vahtipalveluksessa ja sairaana. Hän oli majoittuneena Kallion kansakoululla ja kävi ruokailemassa Oopperakellarissa. Aseensa hän sanoi luovuttaneensa työväentalolle. Roivas vangittiin Pitkänsillalla 13.4.1918. Kuulustelukertomuksessa oli ristiriitaisuuksia, joiden Roivas sanoi johtuneen hermostumisesta ensimmäisessä kuulustelutilanteessa.[3]

Helsingin vangittuja punakaartilaisia
viedään Suomenlinnaan.

Jokainen vangittu punainen joutui miettimään tarkkaan sanomisiaan 1918 kuulusteluissa. Moni kertoi olleensa sairaana, vartiopalveluksessa ja ”jossakin muualla”, koska pelkkä väärällä paikkakunnalla oleminen väärään aikaan saattoi koventaa tuomiota. Noormarkku oli paikka, jossa tapahtuneesta punaisesta terrorista joutui ilmeisesti moni syytönkin kärsimään kovennettua.

Roivas vietiin vangitsemisen jälkeen Suomenlinnaan, jossa valtiorikosoikeuden 3. osasto tuomitsi hänet 9.8. 1918 avunannosta valtiopetokseen kuudeksi vuodeksi kuritushuoneeseen ja menettämään kansalaisluottamuksensa kahdeksaksi vuodeksi. Roivas anoi valtiorikosylioikeudelta armoa tuomioon, mutta sitä hänelle ei suotu.[4]