 |
| Pöljä pohjoinen jakokunta. Isojaon kartta. Linkki karttaan lähteissä. |
Kun isojakoa valmisteltiin Savossa, kylät jaettiin ensin jakokuntiin. Pienemmät kylät saattoivat olla yhtenä jakokuntana, mutta esimerkiksi Pöljän kylä jaettiin pohjoiseen ja eteläiseen jakokuntaan. isojaossa kylän maakirjassa näkyvistä seisemästä tilasta muodostui 22 tilaa.
Isojaon tavoite oli selkiyttää maanomistus tilallisten kesken. Siitä oli vuosisataisen vapaan kaskeamisen, raivauksen ja haltuunoton myötä muodostunut hajanainen kokonaisuus, jossa maariitoja jouduttiin setvimään tuon tuostakin käräjillä. Toinen tärkeä tavoite oli saattaa verotus ajantasaiseksi ja tehokkaammaksi. Isojakoa valmisteltaessa maanmittarit tutkivat kylän takamaatkin, jotta kaikki veronalainen maa saataisiin verotuksen piiriin.
Pöljän kylällä oli 1700-luvun alusta Kuopion komppanian lippumiehen puustelli eli sotilasvirkatalo. Lippumies sai palkkansa puustellin tuloista. Samalla upseerilla saattoi olla useitakin taloja, koska palkkaa saattoi olla vaikea irrottaa pienten tilojen tuotosta.Virkatalon haltijat eivät useinkaan asuneet tilallaan, mutta vuonna 1785 lippumies Lars Orbinski asui tilalla ja osallistui Pöljän pohjoisen jakokunnan kokouksiin.
Pohjoisen jakokunnan jako valmistui vuonna 1785. Jaossa puustellille irrotettiin 522 tynnyrinalaa maata (noin 260 ha). Maatalouden luonteesta Pöljällä 1700-luvun lopulla kertoo se, että Orbinskin asuinpuustellilla oli peltoa vain 2,5 ha. Kylällä kaskettiin vielä metsiä täyttä päätä. Puustellin viereen syntyi ns. liikamaista vielä uudistila, johon jäi 239 tynnyrinalaa (noin 120 ha) maata. Ilmeisesti jakokunnan tilalliset eivät olleet uskaltaneet ottaa omistukseensa kaikkea maata, mikä olisi ollut tarjolla verorasituksen pelossa. Tämä tila tunnetaan nykyisin Pohjalanmäen tilana.PVuonna 1785 puustellissa ei ollut torppia. Pöljällä oli muutenkin vain jokunen torppa 1700- ja 1800-luvun vaihteessa. Pohjoisessa jakokunnassa ei ollut ainuttakaan vuoteen 1885, eteläisessä jakokunnassa niitä oli Kivipurolla, Pitkänpäässä ja Hoikankosken rannalla. Puustelliin saatiin ilmeisesti ensimmäinen torppa, kun Lars Orbinskin jälkeen tilaa hallinnut luutnantti Fredrik Hammarbäck perusti sellaisen 1793.
Martti Mielonen oli aloittanut torpan rakentamisen vuonna 1793. Luutnantti Hammarbäck solmi kirjallisen torpankontrahdin Mielosen kanssa 31.3. 1795. Hän oli allekirjoittanut sen Kuopiossa ja Mielonen Pöljällä, jossa todistajina toimivat kylän isännät Matti Kejonen ja Paavo Miettinen. Pöljän puustellin vuokraajana toimi tuolloin Olli Miettinen.
Martti Mielonen oli syntyisin Sukevalta, hänen äitinsä Kaarina Heikintytär Helpin veli oli sotilas Adam Help. Help toimi ruotusotilaana Pöljällä, joten tämä selittänee Mielosen pääsyn sotilasvirkatalon torppariksi. Mielonen meni naimisiin18.11.1792 piika, talontytär Liisa Roivaisen kanssa. Liisa oli kotoisin Iisalmen pitäjän Mikkajärveltä. Perheeseen syntyi Pöljän torpassa kuusi lasta.
Pääsemme tarkastelemaan torpan kontrahtia, sillä vuonna 1808 Martti Mieloselle ja puustellin vuokraajalla Pekka Miettiselle tuli riitaa torpan sopimusehdoista. Martti toi oikeuteen alkuperäisen sopimuksen.
Mieloselle annettiin neljä vuotta aikaa pystyttää torpan tarvittavat rakennukset. Torpparin tuli antaa raivaamastaan pellosta kahden vapaavuoden jälkeen kolmas osa rukiista ja kevätviljasta puustelliin, oljet ja akanat torppari sai ottaa itselleen kokonaan. Torppari sai kylvää Puustellin pellolle 4-5 kappaa hampunsiemeniä, kunnes omat pellot alkavat tuottaa hedelmää.
Torppari sai kasketa maata hyvin vähän, vain 1/3 tynnyrinalaa. Kun tynnyrinala on noin puoli hehtaaria, niin metsänhaaskuuseen torppari ei ainakaan voinut ryhtyä. Kolmas osa kasken vuotuisasta sadosta piti luovuttaa puustelliin. Torppari sai niittää Riitaniityltä neljä kesäkuormaa sekä Nevan niityltä 10 kesäkuormaa heinää. Hänen tuli kuitenkin luovuttaa Nevan heinistä kolmas osa puustelliin. Torpparin tuli raivata ja hoitaa Nevan niittyä puustellin vuokraajan puolesta.
Torpparin tuli osallistua vuokraajan vuotuisiin rakennustöihin rajatulla osuudella, vuokraajan rakennustarpeilla ja talon ruuissa. Kaikkinainen metsän haakuu oli torpparilta kielletty kuten vuokraajaltakin. Jos torppari rikkoo sopimusta tai on muutoin epärehellinen, hänet voidaan sanoa irti välittömästi ja jo kasvussa oleva viljakin pidättää puustelliin. Päivätöitä ei siis määritelty, vaan torpparin tuli ahertaa omalla tontillaan, raivata peltoa, viljellä ja luovuttaa osa sadosta.
 |
| Puustellissa on olllut Pöljän kestikievari 1840-luvulla. |
Olen koettanut miettiä missä torppa olisi ollut. Vuoden 1836 Puustellin tarkastuskirjassa mainitaan ainoana torppana Multamäki. Se on varsin lähellä Puustellin päärakennusta, mutta mahdollisesti tämä torppa kuitenkin on sijainnut vähän kauempana pohjoisen suunnassa. Puustellin ja torpan välissä oli Kuopio-Kajaani tie. Oheisessa pitäjänkartassa 1840-luvulta näkyy asumuksia Puustellin lisäksi. Tätä karttapohjaa on käytetty 1900-luvun alussa rautatielinjan määrittelyssä. Mahdollinen vanhan torpan paikka on saattanut jäädä rautatielinjan alle, kuten kartassa näkyy.
Puustellin vuokraaja ja torppari riitelivät tammikuun lopulla siitä, että torppari katsoi vuokraajan koonneen kaiken heinän niityiltä sekä ottaneen akanoista ja oljistakin kolmasosan vastoin sopimusta. Miettinen pystyi osoittamaan, että torpparilla oli velkoja vuokraajalle, joten oikeus katsoi vuokraajan toimineen oikein. Nämä keskinäiset riidat ja huolet olivat pikkujuttuja sen rinnalla, että helmikuussa 1808 syttyi Suomen sota. Pöljän kyläkin jäi kolme kertaa venäläisten joukkojen jalkoihin. Ensin talvella venäläiset kulkivat pohjoiseen, perääntyivät takaisin keväällä ja vielä kerran miehittivät kylän syksyllä 1808.
Kaikki kylän talot tulivat ryöstetyiksi, niin myös Puustelli. Torpista ei ole mainintaa, mutta mikäli Mielosen torppa oli valtatien varrella, kuten arvailen, niin tuhon on täytynyt olla perusteellinen. Lokakuussa 1808 sotilaat värjöttelivät kylmissään useamman viikon kylällä. He polttivat lämpimikseen aitat ja aidat, söivät karjan ja kuljettivat sairauksia.
Eikä tauti ohittanut Mielostenkaan perhettä. Liisa Roivainen kuoli 23.10.1808 kuumeeseen (lussfeber). Perheen nuorin lapsi, edellisenä vuonna syntynyt Aaro Mielonen kuoli myös vuoden 1808 vastuksissa. Martti Mielonen sinnitteli vielä muutaman vuoden Puustellin torpparina, mutta vuodesta 1812 hän siirtyi rippikirjoissa kylän irtaimeen työväkeen. Mielonen meni naimisiin Maria Vainikaisen kanssa 1810. Puustellin torpparina mainitaan Fredrik Launonen puolisonsa Eeva Aada Korhosen kanssa vuodesta 1817.
Mieloset muuttivat lopulta Ryönän kylälle ja Kotasalmeen. Martti Mielonen tuli sattumalta esille erikoisessa oikeusjutussa vuodelta 1828. Renki Pekka hurtig Räimältä ja piika Katri Flink kasurilasta olivat tulleet Kuopioon hakemaan kuulutuksia. Heillä oli mukanaan puhemiehenä talollinen Aatu lappeteläinen Räimältä. Kirkkoherra Matthias Ingman ei ollut ihan vakuuttunut siitä, että morsiamen isä olisi antanut avioliitolle suostumuksen. Niinpä kuulutukset jäivät sikseen.
Kuitenkin vähän myöhemmin sama seurue tuli takaisin kirkkoherran luokse ja väitti morsiamen isän ihan sattumalta tulleen kaupungilla vastaan. Isää esiteltiin kirkkoherralle, joka alkoikin kuulustella miestä. Nopeasti tuli ilmi, että mies oli torppari Martti Mielonen Ryönän kylältä, eikä siis todellakaan morsiamen isä. Kaikkia osallisia sakotettiin huijausyrityksestä ja talollinen Lappeteläinen sai vielä lisäksi neljä päivää vankeutta.
Olisikohan koko naimakauppa mennyt mönkään, sillä Kuopion seurakunnan vihityistä pariskuntaa ei löydy vuosilta 1828 ja 1829.
 |
| Karttaan linkki allaolevassa tekstissä. |
Kun Puustelli vuonna 1933 jaettiin asutustarkoituksiin, siitä muodostui kaikkiaan 14 kiinteistöä. Suurimpana Rautiala, joka perustettiin vanhan Puustellin paikalle.
Lähteet
Pöljän kylän isojakoasiakirjat https://digihakemisto.net/aineisto/2535053234,
https://digihakemisto.net/aineisto/2535053474
Pien-Savon renovoidut tuomiokirjat, KO a:10 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat (1808-1808), tiedosto 238
Kuopion maaseurakunnan rippikirja 1796-1804, sivu 350 Pöljä 7
https://www.geni.com/people/Martti-Mielonen/6000000053811675900
Kun sota tuli Pöljälle, https://airaroivainen.blogspot.com/2020/02/kun-sota-tuli-poljalle_26.html
Kuopion maaseurakunta, kuolleet 1803-1838 s. 95
Kuopion maaseurakunta, rippikirja 1812-1819, sivu 136, Pöljä
Kuopion tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat, varsinaisten asioiden pöytäkirjat KO a:9 (1829-1829, s. 379, 984,
Kuopion tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat, varsinaisten asioiden pöytäkirjat KO a:8 (1828-1828), s. 707
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti